Istutus tehdään riveissä, sadonkorjuu 2-3 vuoden välein koneellisesti. Juurakko uusiutuu altaleikkauksen jälkeen, samaa pajukasvustoa voidaan kasvattaa jopa 20 vuotta. Tämän jälkeen maapohja voidaan halutessa palauttaa takaisin viljelykäyttöön poistamalla kasvusto jyrsimellä. Vuotuinen kuiva-ainesato intensiivisessä pajuviljelyssä on noin 8 tn/ha/vuosi.

Pajujen hyvät hiilensidontaominaisuudet perustuvat niiden nopeaan kasvuun ja suureen biomassatuotokseen, kun kasvupaikan olosuhteet ovat suotuisat. Pajun maanpäällinen sato korjataan muutaman vuoden välein, joten kasvupaikan hiilivaraston lisäys perustuu kanto- ja juuribiomassan ja maan orgaanisen hiilivaraston kasvuun. Paju on hyvä vaihtoehto kun pyritään vähentämään turvemaiden negatiivisia ilmastovaikutuksia. Paju soveltuu kosteikkoviljelyyn turvemaan pelloilla, suonpohjilla ja turpeennostoalueilla.

Pajujen viljely on todellinen vaihtoehto pelloille, joilla viljan- tai nurmenviljely ei ole kannattavaa.  Tuotantokeskittymät tuovat etua logistiikassa, urakoinnissa ja jatkojalostuksessa. Hajautetussa tuotannossa pajuilla tehdään suojakaistoja, joilla vähennetään ravinnevalumia ja tuulien vaikutusta.

Pajuhake soveltuu energiapolttoon hyvin.  Pajuhake soveltuu myös erinomaisesti bioreaktoreihin ja puuhakesuodattimiin sen korkean etikkahappopitoisuuden ja huokoisuuden takia, samoin kuin kuivikemateriaaliksi korvaamaan turvetta. Pyrolyysillä pajusta saadaan huokoista biohiiltä ja pyrolyysinesteistä mahdollisesti kasvinsuojeluaineita. Pajun kuoren uuteaineilla on tutkitusti virusten ja bakteerien kasvua estävä vaikutus – ja tässä pajun kuoren kemiassa on monia tulevaisuuden mahdollisuuksia.